Verkkokauppa Suomi - Verkkokaupat Suomi - Kotimaiset Verkkokaupat
TNS 12.3.2015
Tavaroiden verkkokauppa kasvaa taantumasta huolimatta
Vähittäiskaupan tuotteiden verkkokauppa jatkoi kasvuaan viime vuonna mutta palveluiden verkkokauppa supistui. Viiden vuoden aikana suomalaisten verkko-ostokset ovat lisääntyneet liki viidenneksen.
Verkkokauppa elää voimakasta murrosta
Liki 1,4 miljoonaa suomalaista ostaa verkosta kuukausittain.
54 % suomalaisista internet-käyttäjistä vierailee viikoittain verkkokaupoissa. Pitkän - lähes jopa piinallisen pitkän - odottelun jälkeen verkkokaupat ovat juurtuneet suomalaisten arkeen.
TNS-Gallup, Kaupan liitto ja Asiakkuusmarkkinointiliitto ovat julkaisseet vuoden 2014 verkkokauppatilaston. Kuten ennenkin, tilasto perustuu n. 15000 kuluttajan haastatteluun ja sillä kartoitetaan suomalaisten ostoksia verkossa. Tiedote tilastosta on otsikoitu ”Tavaroiden verkkokauppa kasvaa taantumasta huolimatta”, mutta silti kotimaisessa verkkokaupassa on havaittavissa selkeää taantumista.
Vuoden 2014 H1 tilasto antoi merkkejä siitä, että koko vuoden tilasto ei tule kasvamaan vuoden 2013 tahdissa. Palveluiden kauppa verkossa jatkoi hyytymistään koko vuoden, eikä kotimainen tavarakauppakaan saanut edellisvuoden kaltaista nostetta loppuvuoden joulukaupasta. Vaikka elintarvikkeiden ja alkoholin verkkokauppa onkin noussut muutamassa vuodessa käsittämättömät 500 prosenttia, ei sekään pystynyt viime vuonna kiskomaan indeksiä plussalle. 2014 kokonaisverkkokaupan arvo pysyi siten lähes edellisvuoden tasolla, ollen 10,5 miljardia euroa.
TNS Gallupin, Kaupan liiton ja Asiakkuusmarkkinointiliiton tuoreen Verkkokauppatilaston mukaan suomalaiset ostivat tavaroita, palveluja ja sisältöjä verkosta vuonna 2014 yhteensä 10,5 miljardilla eurolla. Se on aavistuksen enemmän kuin edellisvuonna.
Palveluiden verkkokauppa kuitenkin väheni selvästi. Suomalaiset ostivat palveluita verkosta viime vuonna viisi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, yhteensä 5,7 miljardilla eurolla.
Verkkokauppaindeksi antaa ymmärtää, että kotimaisen verkkokaupan tilanne ei siis ole taantumasta huolimatta muuttunut lainkaan huonompaan suuntaan, vaan pikemminkin päinvastoin.
Verkkokauppatilaston mukaan vähittäiskaupan tuotteita ostettiin viime vuonna verkosta yhteensä 3,6 miljardilla eurolla. Kasvua edellisvuodesta kertyi 7 prosenttia. Verkkokaupan kehitys onkin kulkenut päinvastaiseen suuntaan kuin muun vähittäiskaupan. Tilastokeskuksen mukaan koko vähittäiskauppa supistui viime vuonna prosentin verran edellisvuodesta.
”Useissa vähittäiskaupan tuoteryhmissä verkkokaupan euromääräinen kasvu jatkuu heikosta markkinatilanteesta huolimatta. Kasvu on kuitenkin niin sanotusti rakenteellista, eli kulutus ei kasva, mutta ostoja siirretään verkkoon. Verkkoon houkuttelee etenkin ostamisen vaivattomuus, hinta sekä valikoimat”
Verkkokauppa kasvattaa siis suosiotaan, mutta sinne valuva raha ei kuitenkaan nosta kotimaan kokonaismyyntilukuja. Miten siis on mahdollista, että indeksi nousee taantumasta huolimatta? Vastaus piilee siinä, että TNS-gallup on oppinut kysymään asiakkailta oikeat kysymykset ja verkokauppaindeksi sisältää nykyisin myös ”muunkielisistä” verkkokaupoista tehdyt ostot. Tämä seikka indeksistä ei tule esiin uutisissa, mutta alkuperäisessä tutkimustekstissä se on mainittu selkeästi.
Vuosien 2010-2014 aikana ostoskorien arvo suurimmissa tuoteryhmissä ei ole yleisellä tasolla noussut merkittävästi, mutta ostajamäärien kasvu nostaa kaupan arvoa.
Useissa tuoteryhmissä suomenkielisistä kaupoista ostaa huomattavasti suurempi osa suomalaisista. Toisaalta muunkielisten kauppojen ostajamäärät kasvavat nopeammin.
Verkkokauppaindeksiä on siis muokattu vaivihkaa siihen suuntaan, että sen avulla saadaan kaunisteltua totuutta. Indeksin tarkempi tutkiminen tuo julki sen tosiseikan, että suomalaiset siirtyvät yhä enemmän ja enemmän ulkomaisten verkkokauppojen asiakkaiksi. Syyt tähän ovat tutut, tutkimuksessakin mainitut vaivattomuus, hinta ja valikoimat.
Osta ulkomailta! on moneen kertaan toivonut, että indeksistä saataisiin selville myös se, että kuinka paljon ulkomaisia verkkokauppoja käytetään. Tutkimuksesta selviääkin, että ulkomaisten kauppojen osuus on merkittävä.
MuunkielisetTavarakaupassa, joka kiinnostaa meitä eniten, osuus on viidennes. Kun tavarakaupan arvo koko verkkokaupasta on 4,7 miljardia euroa, niin ulkomaisiin verkkokauppoihin käytetään vähintään n. 900 miljoonaa euroa. Palveluiden, sisältöjen ja suomenkielisistä, mutta ulkomaisista verkkokaupoista tehtävät ostot nostanevat lukeman reilusti toiselle, ellei jopa kolmannelle miljardille. Luku on merkittävä, mutta helposti ymmärrettävä.
Verkkokauppaindeksi siis rimpuilee vähitellen eroon tilastoharhastaan, mutta samalla sen annetaan vääristää kotimaisen kaupan myyntilukuja. Jos TNS gallup on aiemmissa kyselyissään pyrkinyt selvittämään vain kotimaisten ja suomenkielisten verkkokauppojen tilannetta, niin tämän indeksin tulos kertoo, että em. verkkokauppojen myynti onkin laskenut. Kun tuloksista puhdistetaan ulkomaisten verkkokauppojen osuus, jää kotimaiselle verkkokaupalle enää 9,3 miljardin euron kakku. Tällä matematiikalla kotimasten ja suomenkielisten verkkokauppojen myynti olisi pudonnut yli miljardilla.
Kyyti kotimaassa on siis muuttumassa entistäkin kylmemmäksi, eikä euron heikentyminen ja deflaatio auta kauppaa ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Ostovoiman heikot näkymät ohjaavat kotimasta kuluttajaa edelleen ulkomaisiin verkkokauppoihin.
Toisin kuin moni toivoi, verkko-ostamisen yleistyminen perustuu osittain ulkomaisten verkkokauppojen suosion nopeaan kasvuun. Kun vuosi sitten ulkomaisista verkkokaupoista oli ostanut reilut 800 000 suomalaista, on ulkomailta ostajien määrä kohonnut nyt jo lähelle 1,2 miljoonaa.
Ulkomaisten verkkokauppojen menestys on perustunut pitkälti kahteen avaintekijään: joko edullisiin hintoihin tai poikkeuksellisen laajaan valikoimaan - kaupasta ja tuoteryhmästä riippuen. Varsinkin laajahko hintatietoisten kohderyhmä on aktivoitunut ulkomailta ostamiseen. Ryhmä näyttää tällä hetkellä hyvin halukkaalta laajentamaan verkkoasiointiaan entisestään.
Menestystekijöiden tunnistaminen ja markkinapotentiaalin määrittäminen ovat tärkeitä työkaluja verkkokaupan murroksessa elävälle yritykselle. TNS Gallupin vahva kokemus verkkokaupasta on auttanut monta verkkokauppaa positioimaan itsensä oikealla tavalla, kehittämään valikoimaansa ja myyntiprosessiaan sekä löytämään kaupan kannalta oikeat kohderyhmät. Yhdistelemällä perinteikästä Online Shopping -tutkimusta, TNS Gallupin verkkokauppaennusteita ja kohderyhmäanalyyseja yrityksesi varmistaa paikkansa verkkokaupan menestyjien joukossa.
LISÄTIETOJA:
Seppo Roponen, puh. (09) 6135 0770
etunimi.sukunimi@tnsglobal.com
TNS Gallupin, Kaupan liiton ja Asiakkuusmarkkinointiliiton tuoreen Verkkokauppatilaston mukaan suomalaiset ostivat tavaroita, palveluja ja sisältöjä verkosta vuonna 2014 yhteensä 10,5 miljardilla eurolla. Se on aavistuksen enemmän kuin edellisvuonna.
Palveluiden verkkokauppa kuitenkin väheni selvästi. Suomalaiset ostivat palveluita verkosta viime vuonna viisi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, yhteensä 5,7 miljardilla eurolla.
Pudotusta selittää etenkin verkkokaupan suurimman tuoteryhmän, matkailun, kääntyminen laskuun. Esimerkiksi valmismatkoja ja lentolippuja ostettiin verkosta viime vuonna selvästi vähemmän kuin edellisvuonna. Vähennystä on tapahtunut etenkin ostajamäärissä. Matkojen euromääräinen keskiostos on pienentynyt vain viitisen prosenttia.
Vähittäiskaupan tuotteita sen sijaan ostetaan verkosta yhä enemmän. Verkkokauppatilaston mukaan vähittäiskaupan tuotteita ostettiin viime vuonna verkosta yhteensä 3,6 miljardilla eurolla. Kasvua edellisvuodesta kertyi 7 prosenttia. Verkkokaupan kehitys onkin kulkenut päinvastaiseen suuntaan kuin muun vähittäiskaupan. Tilastokeskuksen mukaan koko vähittäiskauppa supistui viime vuonna prosentin verran edellisvuodesta.
"Useissa vähittäiskaupan tuoteryhmissä verkkokaupan euromääräinen kasvu jatkuu heikosta markkinatilanteesta huolimatta. Kasvu on kuitenkin niin sanotusti rakenteellista, eli kulutus ei kasva, mutta ostoja siirretään verkkoon. Verkkoon houkuttelee etenkin ostamisen vaivattomuus, hinta sekä valikoimat," TNS Gallupin kehitysjohtaja Ville Wikström kertoo.
Ostetuimpien tuotteiden joukossa pysyivät myös viime vuonna tutut tuoteryhmät. Naiset ostivat viime vuonna verkosta etenkin naisten vaatteita, kirjoja, rahapelejä ja junalippuja. Miesten suosituimmat tuoteryhmät puolestaan olivat rahapelit, miesten vaatteet ja esimerkiksi DVD-levyt.
Verkkokauppa kasvanut viidessä vuodessa lähes viidenneksen
Vuodesta 2010 lähtien kootusta Verkkokauppatilastosta käy ilmi, että viidessä vuodessa ylivoimaisesti eniten on kasvanut elintarvikkeiden ja alkoholin ostaminen verkosta, yli 500 prosenttia. Kasvu selittyy elintarvikkeiden verkkotarjonnan lisääntymisellä, sillä huimasta kasvusta huolimatta verkkokauppa verrattuna Suomen koko päivittäistavarakauppaan on reilusti alle puoli prosenttia.
Käyttötavaroista jo iso osa ostetaan verkosta. Käyttötavaroiden verkko-ostokset suhteessa koko erikois- ja tavaratalokauppaan ovat kasvaneet viidessä vuodessa 12 prosentista 15 prosenttiin.
Kaikkiaan vähittäiskaupan tuotteiden verkko-ostokset ovat vuodesta 2010 lisääntyneet 34 prosenttia. Verkko-ostoksiin kulutettua rahamäärää voimakkaammin ovat kuitenkin kasvaneet ostajamäärät.
Palveluiden verkko-ostokset taas ovat vuodesta 2010 kasvaneet 13 prosenttia. Yhteensä tavaroiden ja palveluiden verkkokauppa on kasvanut viiden vuoden aikana 18 prosenttia.
"Suomalainen kauppa kilpailee kuluttajista kansainvälisessä ympäristössä. Jos toimintaedellytykset ja kustannukset ovat meillä epäedulliset, kaupan mahdollisuudet työllistää ja investoida Suomessa heikkenevät. Päättäjien pitäisi ymmärtää tämä viimeistään nyt", Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja sanoo.
"Räätälöidyt palvelut, omnichannel ja kohdennettu viestintä ovat vahvasti kiinni verkkokaupan kyvyssä hyödyntää dataa täysimääräisesti," summaa Asiakkuusmarkkinointiliiton toimitusjohtaja Jari Perko kotimaisen verkkokaupan menestyksen eväitä.
Taustatietoa tutkimuksesta:
Verkkokauppatilasto perustuu kuluttajakyselyyn, jota varten on haastateltu lähes 11 500 kuluttajaa. Tutkimuksessa kuluttajilta kysytään neljännesvuosittain, kuinka paljon ja minkä kielisistä verkkokaupoista he ovat tehneet verkko-ostoksia edellisten kolmen kuukauden aikana.
TNS Gallupin toteuttama kysely kattaa sekä tavarakaupan että palvelujen ostamisen ja palveluvaraukset. Seurannassa on mukana yhteensä 30 tuoteryhmäluokkaa ja noin 70 alaluokkaa. Tilastoa on kerätty vuodesta 2010 lähtien.
Lisätiedot:
kehitysjohtaja Ville Wikström, TNS Gallup, p. (09) 6135 0674, ville.wikstrom(at)tnsglobal.com
pääekonomisti Jaana Kurjenoja, Kaupan liitto, p. (09) 1728 5134, jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi
toimitusjohtaja Jari Perko, Asiakkuusmarkkinointiliitto, p.040 5659700, jari(at)asml.fi
Liite:
Verkkokauppatilasto 2014 (PDF, 0.31 MB)
Verkkokauppa elää voimakasta murrosta
Liki 1,4 miljoonaa suomalaista ostaa verkosta kuukausittain.
Verkkokauppa elää voimakasta murrosta
Liki 1,4 miljoonaa suomalaista ostaa verkosta kuukausittain.
54 % suomalaisista internet-käyttäjistä vierailee viikoittain verkkokaupoissa. Pitkän - lähes jopa piinallisen pitkän - odottelun jälkeen verkkokaupat ovat juurtuneet suomalaisten arkeen.
Toisin kuin moni toivoi, verkko-ostamisen yleistyminen perustuu osittain ulkomaisten verkkokauppojen suosion nopeaan kasvuun. Kun vuosi sitten ulkomaisista verkkokaupoista oli ostanut reilut 800 000 suomalaista, on ulkomailta ostajien määrä kohonnut nyt jo lähelle 1,2 miljoonaa.
Ulkomaisten verkkokauppojen menestys on perustunut pitkälti kahteen avaintekijään: joko edullisiin hintoihin tai poikkeuksellisen laajaan valikoimaan - kaupasta ja tuoteryhmästä riippuen. Varsinkin laajahko hintatietoisten kohderyhmä on aktivoitunut ulkomailta ostamiseen. Ryhmä näyttää tällä hetkellä hyvin halukkaalta laajentamaan verkkoasiointiaan entisestään.
Menestystekijöiden tunnistaminen ja markkinapotentiaalin määrittäminen ovat tärkeitä työkaluja verkkokaupan murroksessa elävälle yritykselle. TNS Gallupin vahva kokemus verkkokaupasta on auttanut monta verkkokauppaa positioimaan itsensä oikealla tavalla, kehittämään valikoimaansa ja myyntiprosessiaan sekä löytämään kaupan kannalta oikeat kohderyhmät. Yhdistelemällä perinteikästä Online Shopping -tutkimusta, TNS Gallupin verkkokauppaennusteita ja kohderyhmäanalyyseja yrityksesi varmistaa paikkansa verkkokaupan menestyjien joukossa.
LISÄTIETOJA:
Seppo Roponen, puh. (09) 6135 0770
etunimi.sukunimi@tnsglobal.com
54 % suomalaisista internet-käyttäjistä vierailee viikoittain verkkokaupoissa. Pitkän - lähes jopa piinallisen pitkän - odottelun jälkeen verkkokaupat ovat juurtuneet suomalaisten arkeen.
Toisin kuin moni toivoi, verkko-ostamisen yleistyminen perustuu osittain ulkomaisten verkkokauppojen suosion nopeaan kasvuun. Kun vuosi sitten ulkomaisista verkkokaupoista oli ostanut reilut 800 000 suomalaista, on ulkomailta ostajien määrä kohonnut nyt jo lähelle 1,2 miljoonaa.
Ulkomaisten verkkokauppojen menestys on perustunut pitkälti kahteen avaintekijään: joko edullisiin hintoihin tai poikkeuksellisen laajaan valikoimaan - kaupasta ja tuoteryhmästä riippuen. Varsinkin laajahko hintatietoisten kohderyhmä on aktivoitunut ulkomailta ostamiseen. Ryhmä näyttää tällä hetkellä hyvin halukkaalta laajentamaan verkkoasiointiaan entisestään.
Menestystekijöiden tunnistaminen ja markkinapotentiaalin määrittäminen ovat tärkeitä työkaluja verkkokaupan murroksessa elävälle yritykselle. TNS Gallupin vahva kokemus verkkokaupasta on auttanut monta verkkokauppaa positioimaan itsensä oikealla tavalla, kehittämään valikoimaansa ja myyntiprosessiaan sekä löytämään kaupan kannalta oikeat kohderyhmät. Yhdistelemällä perinteikästä Online Shopping -tutkimusta, TNS Gallupin verkkokauppaennusteita ja kohderyhmäanalyyseja yrityksesi varmistaa paikkansa verkkokaupan menestyjien joukossa.
LISÄTIETOJA:
Seppo Roponen, puh. (09) 6135 0770
etunimi.sukunimi@tnsglobal.com
Kaupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa kauppaa. Kauppa työllistää noin 300 000 henkilöä Suomessa. Kaupan liiton piirissä on noin 7 000 jäsenyritystä, ja se edustaa sekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeinopolitiikassa ja työmarkkinaedunvalvonnassa. www.kauppa.fi
TNS 12.3.2015
Tavaroiden verkkokauppa kasvaa taantumasta huolimatta
Vähittäiskaupan tuotteiden verkkokauppa jatkoi kasvuaan viime vuonna mutta palveluiden verkkokauppa supistui. Viiden vuoden aikana suomalaisten verkko-ostokset ovat lisääntyneet liki viidenneksen.
Verkkokauppa elää voimakasta murrosta
Liki 1,4 miljoonaa suomalaista ostaa verkosta kuukausittain.
54 % suomalaisista internet-käyttäjistä vierailee viikoittain verkkokaupoissa. Pitkän - lähes jopa piinallisen pitkän - odottelun jälkeen verkkokaupat ovat juurtuneet suomalaisten arkeen.
TNS-Gallup, Kaupan liitto ja Asiakkuusmarkkinointiliitto ovat julkaisseet vuoden 2014 verkkokauppatilaston. Kuten ennenkin, tilasto perustuu n. 15000 kuluttajan haastatteluun ja sillä kartoitetaan suomalaisten ostoksia verkossa. Tiedote tilastosta on otsikoitu ”Tavaroiden verkkokauppa kasvaa taantumasta huolimatta”, mutta silti kotimaisessa verkkokaupassa on havaittavissa selkeää taantumista.
Vuoden 2014 H1 tilasto antoi merkkejä siitä, että koko vuoden tilasto ei tule kasvamaan vuoden 2013 tahdissa. Palveluiden kauppa verkossa jatkoi hyytymistään koko vuoden, eikä kotimainen tavarakauppakaan saanut edellisvuoden kaltaista nostetta loppuvuoden joulukaupasta. Vaikka elintarvikkeiden ja alkoholin verkkokauppa onkin noussut muutamassa vuodessa käsittämättömät 500 prosenttia, ei sekään pystynyt viime vuonna kiskomaan indeksiä plussalle. 2014 kokonaisverkkokaupan arvo pysyi siten lähes edellisvuoden tasolla, ollen 10,5 miljardia euroa.
TNS Gallupin, Kaupan liiton ja Asiakkuusmarkkinointiliiton tuoreen Verkkokauppatilaston mukaan suomalaiset ostivat tavaroita, palveluja ja sisältöjä verkosta vuonna 2014 yhteensä 10,5 miljardilla eurolla. Se on aavistuksen enemmän kuin edellisvuonna.
Palveluiden verkkokauppa kuitenkin väheni selvästi. Suomalaiset ostivat palveluita verkosta viime vuonna viisi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, yhteensä 5,7 miljardilla eurolla.
Verkkokauppaindeksi antaa ymmärtää, että kotimaisen verkkokaupan tilanne ei siis ole taantumasta huolimatta muuttunut lainkaan huonompaan suuntaan, vaan pikemminkin päinvastoin.
Verkkokauppatilaston mukaan vähittäiskaupan tuotteita ostettiin viime vuonna verkosta yhteensä 3,6 miljardilla eurolla. Kasvua edellisvuodesta kertyi 7 prosenttia. Verkkokaupan kehitys onkin kulkenut päinvastaiseen suuntaan kuin muun vähittäiskaupan. Tilastokeskuksen mukaan koko vähittäiskauppa supistui viime vuonna prosentin verran edellisvuodesta.
”Useissa vähittäiskaupan tuoteryhmissä verkkokaupan euromääräinen kasvu jatkuu heikosta markkinatilanteesta huolimatta. Kasvu on kuitenkin niin sanotusti rakenteellista, eli kulutus ei kasva, mutta ostoja siirretään verkkoon. Verkkoon houkuttelee etenkin ostamisen vaivattomuus, hinta sekä valikoimat”
Verkkokauppa kasvattaa siis suosiotaan, mutta sinne valuva raha ei kuitenkaan nosta kotimaan kokonaismyyntilukuja. Miten siis on mahdollista, että indeksi nousee taantumasta huolimatta? Vastaus piilee siinä, että TNS-gallup on oppinut kysymään asiakkailta oikeat kysymykset ja verkokauppaindeksi sisältää nykyisin myös ”muunkielisistä” verkkokaupoista tehdyt ostot. Tämä seikka indeksistä ei tule esiin uutisissa, mutta alkuperäisessä tutkimustekstissä se on mainittu selkeästi.
Vuosien 2010-2014 aikana ostoskorien arvo suurimmissa tuoteryhmissä ei ole yleisellä tasolla noussut merkittävästi, mutta ostajamäärien kasvu nostaa kaupan arvoa.
Useissa tuoteryhmissä suomenkielisistä kaupoista ostaa huomattavasti suurempi osa suomalaisista. Toisaalta muunkielisten kauppojen ostajamäärät kasvavat nopeammin.
Verkkokauppaindeksiä on siis muokattu vaivihkaa siihen suuntaan, että sen avulla saadaan kaunisteltua totuutta. Indeksin tarkempi tutkiminen tuo julki sen tosiseikan, että suomalaiset siirtyvät yhä enemmän ja enemmän ulkomaisten verkkokauppojen asiakkaiksi. Syyt tähän ovat tutut, tutkimuksessakin mainitut vaivattomuus, hinta ja valikoimat.
Osta ulkomailta! on moneen kertaan toivonut, että indeksistä saataisiin selville myös se, että kuinka paljon ulkomaisia verkkokauppoja käytetään. Tutkimuksesta selviääkin, että ulkomaisten kauppojen osuus on merkittävä.
MuunkielisetTavarakaupassa, joka kiinnostaa meitä eniten, osuus on viidennes. Kun tavarakaupan arvo koko verkkokaupasta on 4,7 miljardia euroa, niin ulkomaisiin verkkokauppoihin käytetään vähintään n. 900 miljoonaa euroa. Palveluiden, sisältöjen ja suomenkielisistä, mutta ulkomaisista verkkokaupoista tehtävät ostot nostanevat lukeman reilusti toiselle, ellei jopa kolmannelle miljardille. Luku on merkittävä, mutta helposti ymmärrettävä.
Verkkokauppaindeksi siis rimpuilee vähitellen eroon tilastoharhastaan, mutta samalla sen annetaan vääristää kotimaisen kaupan myyntilukuja. Jos TNS gallup on aiemmissa kyselyissään pyrkinyt selvittämään vain kotimaisten ja suomenkielisten verkkokauppojen tilannetta, niin tämän indeksin tulos kertoo, että em. verkkokauppojen myynti onkin laskenut. Kun tuloksista puhdistetaan ulkomaisten verkkokauppojen osuus, jää kotimaiselle verkkokaupalle enää 9,3 miljardin euron kakku. Tällä matematiikalla kotimasten ja suomenkielisten verkkokauppojen myynti olisi pudonnut yli miljardilla.
Kyyti kotimaassa on siis muuttumassa entistäkin kylmemmäksi, eikä euron heikentyminen ja deflaatio auta kauppaa ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Ostovoiman heikot näkymät ohjaavat kotimasta kuluttajaa edelleen ulkomaisiin verkkokauppoihin.
Toisin kuin moni toivoi, verkko-ostamisen yleistyminen perustuu osittain ulkomaisten verkkokauppojen suosion nopeaan kasvuun. Kun vuosi sitten ulkomaisista verkkokaupoista oli ostanut reilut 800 000 suomalaista, on ulkomailta ostajien määrä kohonnut nyt jo lähelle 1,2 miljoonaa.
Ulkomaisten verkkokauppojen menestys on perustunut pitkälti kahteen avaintekijään: joko edullisiin hintoihin tai poikkeuksellisen laajaan valikoimaan - kaupasta ja tuoteryhmästä riippuen. Varsinkin laajahko hintatietoisten kohderyhmä on aktivoitunut ulkomailta ostamiseen. Ryhmä näyttää tällä hetkellä hyvin halukkaalta laajentamaan verkkoasiointiaan entisestään.
Menestystekijöiden tunnistaminen ja markkinapotentiaalin määrittäminen ovat tärkeitä työkaluja verkkokaupan murroksessa elävälle yritykselle. TNS Gallupin vahva kokemus verkkokaupasta on auttanut monta verkkokauppaa positioimaan itsensä oikealla tavalla, kehittämään valikoimaansa ja myyntiprosessiaan sekä löytämään kaupan kannalta oikeat kohderyhmät. Yhdistelemällä perinteikästä Online Shopping -tutkimusta, TNS Gallupin verkkokauppaennusteita ja kohderyhmäanalyyseja yrityksesi varmistaa paikkansa verkkokaupan menestyjien joukossa.
LISÄTIETOJA:
Seppo Roponen, puh. (09) 6135 0770
etunimi.sukunimi@tnsglobal.com
TNS Gallupin, Kaupan liiton ja Asiakkuusmarkkinointiliiton tuoreen Verkkokauppatilaston mukaan suomalaiset ostivat tavaroita, palveluja ja sisältöjä verkosta vuonna 2014 yhteensä 10,5 miljardilla eurolla. Se on aavistuksen enemmän kuin edellisvuonna.
Palveluiden verkkokauppa kuitenkin väheni selvästi. Suomalaiset ostivat palveluita verkosta viime vuonna viisi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, yhteensä 5,7 miljardilla eurolla.
Pudotusta selittää etenkin verkkokaupan suurimman tuoteryhmän, matkailun, kääntyminen laskuun. Esimerkiksi valmismatkoja ja lentolippuja ostettiin verkosta viime vuonna selvästi vähemmän kuin edellisvuonna. Vähennystä on tapahtunut etenkin ostajamäärissä. Matkojen euromääräinen keskiostos on pienentynyt vain viitisen prosenttia.
Vähittäiskaupan tuotteita sen sijaan ostetaan verkosta yhä enemmän. Verkkokauppatilaston mukaan vähittäiskaupan tuotteita ostettiin viime vuonna verkosta yhteensä 3,6 miljardilla eurolla. Kasvua edellisvuodesta kertyi 7 prosenttia. Verkkokaupan kehitys onkin kulkenut päinvastaiseen suuntaan kuin muun vähittäiskaupan. Tilastokeskuksen mukaan koko vähittäiskauppa supistui viime vuonna prosentin verran edellisvuodesta.
"Useissa vähittäiskaupan tuoteryhmissä verkkokaupan euromääräinen kasvu jatkuu heikosta markkinatilanteesta huolimatta. Kasvu on kuitenkin niin sanotusti rakenteellista, eli kulutus ei kasva, mutta ostoja siirretään verkkoon. Verkkoon houkuttelee etenkin ostamisen vaivattomuus, hinta sekä valikoimat," TNS Gallupin kehitysjohtaja Ville Wikström kertoo.
Ostetuimpien tuotteiden joukossa pysyivät myös viime vuonna tutut tuoteryhmät. Naiset ostivat viime vuonna verkosta etenkin naisten vaatteita, kirjoja, rahapelejä ja junalippuja. Miesten suosituimmat tuoteryhmät puolestaan olivat rahapelit, miesten vaatteet ja esimerkiksi DVD-levyt.
Verkkokauppa kasvanut viidessä vuodessa lähes viidenneksen
Vuodesta 2010 lähtien kootusta Verkkokauppatilastosta käy ilmi, että viidessä vuodessa ylivoimaisesti eniten on kasvanut elintarvikkeiden ja alkoholin ostaminen verkosta, yli 500 prosenttia. Kasvu selittyy elintarvikkeiden verkkotarjonnan lisääntymisellä, sillä huimasta kasvusta huolimatta verkkokauppa verrattuna Suomen koko päivittäistavarakauppaan on reilusti alle puoli prosenttia.
Käyttötavaroista jo iso osa ostetaan verkosta. Käyttötavaroiden verkko-ostokset suhteessa koko erikois- ja tavaratalokauppaan ovat kasvaneet viidessä vuodessa 12 prosentista 15 prosenttiin.
Kaikkiaan vähittäiskaupan tuotteiden verkko-ostokset ovat vuodesta 2010 lisääntyneet 34 prosenttia. Verkko-ostoksiin kulutettua rahamäärää voimakkaammin ovat kuitenkin kasvaneet ostajamäärät.
Palveluiden verkko-ostokset taas ovat vuodesta 2010 kasvaneet 13 prosenttia. Yhteensä tavaroiden ja palveluiden verkkokauppa on kasvanut viiden vuoden aikana 18 prosenttia.
"Suomalainen kauppa kilpailee kuluttajista kansainvälisessä ympäristössä. Jos toimintaedellytykset ja kustannukset ovat meillä epäedulliset, kaupan mahdollisuudet työllistää ja investoida Suomessa heikkenevät. Päättäjien pitäisi ymmärtää tämä viimeistään nyt", Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja sanoo.
"Räätälöidyt palvelut, omnichannel ja kohdennettu viestintä ovat vahvasti kiinni verkkokaupan kyvyssä hyödyntää dataa täysimääräisesti," summaa Asiakkuusmarkkinointiliiton toimitusjohtaja Jari Perko kotimaisen verkkokaupan menestyksen eväitä.
Taustatietoa tutkimuksesta:
Verkkokauppatilasto perustuu kuluttajakyselyyn, jota varten on haastateltu lähes 11 500 kuluttajaa. Tutkimuksessa kuluttajilta kysytään neljännesvuosittain, kuinka paljon ja minkä kielisistä verkkokaupoista he ovat tehneet verkko-ostoksia edellisten kolmen kuukauden aikana.
TNS Gallupin toteuttama kysely kattaa sekä tavarakaupan että palvelujen ostamisen ja palveluvaraukset. Seurannassa on mukana yhteensä 30 tuoteryhmäluokkaa ja noin 70 alaluokkaa. Tilastoa on kerätty vuodesta 2010 lähtien.
Lisätiedot:
kehitysjohtaja Ville Wikström, TNS Gallup, p. (09) 6135 0674, ville.wikstrom(at)tnsglobal.com
pääekonomisti Jaana Kurjenoja, Kaupan liitto, p. (09) 1728 5134, jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi
toimitusjohtaja Jari Perko, Asiakkuusmarkkinointiliitto, p.040 5659700, jari(at)asml.fi
Liite:
Verkkokauppatilasto 2014 (PDF, 0.31 MB)
Verkkokauppa elää voimakasta murrosta
Liki 1,4 miljoonaa suomalaista ostaa verkosta kuukausittain.
Verkkokauppa elää voimakasta murrosta
Liki 1,4 miljoonaa suomalaista ostaa verkosta kuukausittain.
54 % suomalaisista internet-käyttäjistä vierailee viikoittain verkkokaupoissa. Pitkän - lähes jopa piinallisen pitkän - odottelun jälkeen verkkokaupat ovat juurtuneet suomalaisten arkeen.
Toisin kuin moni toivoi, verkko-ostamisen yleistyminen perustuu osittain ulkomaisten verkkokauppojen suosion nopeaan kasvuun. Kun vuosi sitten ulkomaisista verkkokaupoista oli ostanut reilut 800 000 suomalaista, on ulkomailta ostajien määrä kohonnut nyt jo lähelle 1,2 miljoonaa.
Ulkomaisten verkkokauppojen menestys on perustunut pitkälti kahteen avaintekijään: joko edullisiin hintoihin tai poikkeuksellisen laajaan valikoimaan - kaupasta ja tuoteryhmästä riippuen. Varsinkin laajahko hintatietoisten kohderyhmä on aktivoitunut ulkomailta ostamiseen. Ryhmä näyttää tällä hetkellä hyvin halukkaalta laajentamaan verkkoasiointiaan entisestään.
Menestystekijöiden tunnistaminen ja markkinapotentiaalin määrittäminen ovat tärkeitä työkaluja verkkokaupan murroksessa elävälle yritykselle. TNS Gallupin vahva kokemus verkkokaupasta on auttanut monta verkkokauppaa positioimaan itsensä oikealla tavalla, kehittämään valikoimaansa ja myyntiprosessiaan sekä löytämään kaupan kannalta oikeat kohderyhmät. Yhdistelemällä perinteikästä Online Shopping -tutkimusta, TNS Gallupin verkkokauppaennusteita ja kohderyhmäanalyyseja yrityksesi varmistaa paikkansa verkkokaupan menestyjien joukossa.
LISÄTIETOJA:
Seppo Roponen, puh. (09) 6135 0770
etunimi.sukunimi@tnsglobal.com
54 % suomalaisista internet-käyttäjistä vierailee viikoittain verkkokaupoissa. Pitkän - lähes jopa piinallisen pitkän - odottelun jälkeen verkkokaupat ovat juurtuneet suomalaisten arkeen.
Toisin kuin moni toivoi, verkko-ostamisen yleistyminen perustuu osittain ulkomaisten verkkokauppojen suosion nopeaan kasvuun. Kun vuosi sitten ulkomaisista verkkokaupoista oli ostanut reilut 800 000 suomalaista, on ulkomailta ostajien määrä kohonnut nyt jo lähelle 1,2 miljoonaa.
Ulkomaisten verkkokauppojen menestys on perustunut pitkälti kahteen avaintekijään: joko edullisiin hintoihin tai poikkeuksellisen laajaan valikoimaan - kaupasta ja tuoteryhmästä riippuen. Varsinkin laajahko hintatietoisten kohderyhmä on aktivoitunut ulkomailta ostamiseen. Ryhmä näyttää tällä hetkellä hyvin halukkaalta laajentamaan verkkoasiointiaan entisestään.
Menestystekijöiden tunnistaminen ja markkinapotentiaalin määrittäminen ovat tärkeitä työkaluja verkkokaupan murroksessa elävälle yritykselle. TNS Gallupin vahva kokemus verkkokaupasta on auttanut monta verkkokauppaa positioimaan itsensä oikealla tavalla, kehittämään valikoimaansa ja myyntiprosessiaan sekä löytämään kaupan kannalta oikeat kohderyhmät. Yhdistelemällä perinteikästä Online Shopping -tutkimusta, TNS Gallupin verkkokauppaennusteita ja kohderyhmäanalyyseja yrityksesi varmistaa paikkansa verkkokaupan menestyjien joukossa.
LISÄTIETOJA:
Seppo Roponen, puh. (09) 6135 0770
etunimi.sukunimi@tnsglobal.com
Kaupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa kauppaa. Kauppa työllistää noin 300 000 henkilöä Suomessa. Kaupan liiton piirissä on noin 7 000 jäsenyritystä, ja se edustaa sekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeinopolitiikassa ja työmarkkinaedunvalvonnassa. www.kauppa.fi